


ATEX-sertifiointi viittaa Euroopan komission 23. maaliskuuta 1994 hyväksymään direktiiviin ”Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet ja suojausjärjestelmät” (94/9/EY).
Tämä direktiivi kattaa kaivos- ja muut laitteet. Toisin kuin aiempi direktiivi, se kattaa mekaaniset laitteet ja sähkölaitteet ja laajentaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen koskemaan myös pölyä ja syttyviä kaasuja, syttyviä höyryjä ja sumuja ilmassa. Tämä direktiivi on "uuden lähestymistavan" direktiivi, jota kutsutaan yleisesti nimellä ATEX 100A, nykyinen ATEX-räjähdyssuojausdirektiivi. Se määrittelee räjähdysvaarallisissa ilmaseoksissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden tekniset vaatimukset – perusterveys- ja turvallisuusvaatimukset sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joita on noudatettava ennen kuin laite saatetaan Euroopan markkinoille sen käyttötarkoituksen mukaisesti.
ATEX on johdettu termistä "ATmosphere EXplosibles", ja se on pakollinen sertifiointi kaikille Euroopassa myytäville tuotteille. ATEX koostuu kahdesta eurooppalaisesta direktiivistä, jotka määräävät vaarallisessa ympäristössä sallitut laitteet ja työolosuhteet.
ATEX 2014/34/EY -direktiivi, joka tunnetaan myös nimellä ATEX 95, koskee kaikkien räjähdysvaarallisissa ympäristöissä käytettävien laitteiden ja tuotteiden valmistusta. ATEX 95 -direktiivissä esitetään perusterveys- ja turvallisuusvaatimukset, jotka kaikkien räjähdyssuojattujen laitteiden (meillä onRäjähdyssuojattu pellin toimilaite) ja turvallisuustuotteiden on täytettävä, jotta niitä voidaan myydä Euroopassa.
ATEX 99/92/EY -direktiivi, joka tunnetaan myös nimellä ATEX 137, on tarkoitettu suojelemaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, jotka altistuvat jatkuvasti räjähdysvaarallisille työympäristöille. Direktiivissä todetaan:
1. Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi asetetut perusvaatimukset
2. Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen mahdollisesti sisältävien alueiden luokittelu
3. Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen sisältävät alueet on merkittävä varoitussymbolilla